Blogi

Kohti onnistunutta kehitysprojektia, osa 4: Älä pelkää epäonnistumisia!

Maanantai 24.9.2018 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

rm_200_vaihtoehto2.jpgMiten asia sanottiinkaan eräässä televisiossa juuri nyt pyörivässä mainoksessa? Oliko se, että: "hyvät päätökset perustuvat kokemukseen, kokemus kertyy huonoista päätöksistä." Joku toinen on sanonut, että "epäonnistuminen luonnollinen välivaihe pyrittäessä onnistumiseen".

Tavoittelemme onnistumisia, pelkäämme epäonnistumisia. Välillä pelkäämme epäonnistumisia niin, ettei se anna tilaa onnistumisille. Hiljattain julkaistu Mika Sutisen ja Mikko Kuitusen kirja Mahtava moka muistuttaa, että epäonnistunut projekti, jonka juurisyyt tunnetaan ja joita voidaan organisaatiossa käyttää hyväksi, on arvokkaampi kuin sattumalta onnistunut projekti, josta ei ymmärretä, miksi onnistuttiin.

Tietoyhteiskunnan kaksi puolta -kirjassa määrittelin epäonnistumiset kolmeen eri lajiin:

Ratkaisun epäonnistuminen syntyy, kun emme onnistu luomaan sellaista tietoteknistä ratkaisua, joka täyttäisi käyttäjäorganisaation tarpeet. Voi olla, että projektissa yritetään käyttää ei-toimivia teknologioita, teknologiat eivät toimi yhteen tai projektissa ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi osaamista. Joskus lopputulos saadaan kyllä toimimaan, mutta sen ylläpito on hankalaa ja kallista.

Projektitekninen epäonnistuminen syntyy, kun kustannukset ylittyvät, aikataulu menee pitkäksi tai suunniteltua toiminnallisuutta jää toimittamatta. Projektin budjetti voi olla täysin väärin arvioitu, projektinhallinnassa voi olla puutteita tai ratkaisun epäonnistuminen nostaa kustannuksia ja vie aikaa.

Liiketoiminnallinen epäonnistuminen syntyy, kun toimitettu tietotekninen kokonaisuus ei täytä tarpeita, on vaikea käyttää, toimitetaan liian myöhään, on vaikea ylläpitää tai yksinkertaisesti kustannukset ylittävät hyödyt. Usein liiketoiminnallisen epäonnistumisen takaa löytyy joko ratkaisun epäonnistuminen tai projektitekninen epäonnistuminen tai molemmat, mutta liiketoiminnallinen epäonnistuminen voi syntyä ilmankin niitä. Esimerkiksi muutosjohtamisen epäonnistuminen voi systätä kehitysprojektin epäonnistuneiden kastiin, vaikka muuten se olisi onnistunut.

Yhä edelleen pitää paikkaansa se näkökohta, että pieni projekti onnistuu todennäköisemmin kuin suuri. Pienessä projektissa suunnitelma ja suunnitelman visualisointi ovat lähempänä toisiaan, jolloin vääriä raiteita on ehditty kulkea vähemmän matkaa kuin suuressa.

Paikkaansa pitää edelleen sekin, että vahingot ovat sitä pienemmät, mitä aikaisemmin ongelmaan puututaan. Epäkohtien sivuuttaminen sillä perusteella, että aika korjaa ongelmat, on väärä tie.

Onnistumiset ovat hieno asia. Melkein yhtä hieno asia on epäonnistuminen, jonka juurisyyt ymmärretään ja opitaan niin, että korjaavat liikkeet on ollut mahdollista tehdä. Onnistumiseksi naamioitu epäonnistuminen ei tuota ymmärrystä ja oppimista synnytä, vaan aiheuttaa epäonnistumisten kierteen.

Siispä: lopetetaan epäonnistumisten piilottelu. Tunnustetaan epäonnistumiset, analysoidaan juurisyyt, opitaan ja parannutaan. Se on ainoa tie jatkuviin onnistumisiin.

Kirjoittaja, tietokirjailija ja tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki, on tutkinut tietojärjestelmäprojektien onnistumista vuodesta 2009 ja julkaissut aiheesta kaksi kirjaa. Hän on myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n hallituksen jäsen ja tietoyhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja.

Avainsanat: onnistunut projekti, johtaminen, kehitystyö, digitalisaatio, toimintatapamuutos, onnistuminen, epäonnistuminen

Onnistumistakin on monenlaista

Tiistai 16.8.2016 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Kehityshankkeiden epäonnistuminen on yleistä. Kirjoittaessani kirjaa Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? päädyin noin 70 prosentin tasoon, sillä pelkästään ERP-projektien budjetit näyttävät ylittyvän 60 prosentissa projekteista.

Tänään olen kuitenkin valmis pohtimaan onnistumisia ja epäonnistumisia useammastakin näkökulmasta.

Lue lisää »

Avainsanat: projekti, projektityö, onnistuminen, epäonnistuminen, kokonaisarkkitehtuuri, liiketoiminta, kollektiivinen itseluottamus

Vauhtipyörä vai noidankehä?

Maanantai 5.1.2015 - Reino Myllymäki, CxO Professional Oy

Jim Collins määrittelee klassikkokirjassaan Hyvästä paras pari kätevää termiä. Hän puhuu vauhtipyörästä ja noidankehästä.

Lue lisää »

Avainsanat: kehittäminen, johtaminen, projekti, motivointi, onnistuminen, ammattimentorointi

Käytä ankkurointia harkiten

Perjantai 5.12.2014 - Reino Myllymäki, CxO Professional Oy

Olen monesti ihmetellyt tilannetta, joka näyttää syntyvän lähes projektissa kuin projektissa: projekti käynnistetään vaikkapa 500 000 euron budjetilla. Projekti etenee ja projektin ohjausryhmä tekee päätöksiä muutoksista ja projektin laajennuksesta vaikkapa 300 000 eurolla. Kun projekti sitten valmistuu aikanaan ja loppusumma on vaikkapa 900 000 euroa, puhutaan 400 000 euron ylityksestä (80 %), vaikka kysymyksessä on oikeasti 100 000 euron ylitys (12,5 %).

Lue lisää »

Avainsanat: ajatusvirhe, projekti, epäonnistuminen, onnistuminen, kehittäminen, johtaminen, ammattimentorointi

IT-projekti epäonnistuu, koska...

Tiistai 19.3.2013 - Reino Myllymäki, CxO Professional Oy

Miksi IT-projektit epäonnistuvat? Wakarun Cobit-kurssin vetäjä kysyi tätä luokalliselta innokkaita kurssilaisia elokuussa 2012. Viittasin ja vastasin: "Koska ne ovat IT-projekteja". Oikea vastaus.

Lue lisää »

Avainsanat: onnistuminen, projektityö, IT, kehittäminen, ammattimentorointi