Blogi

Lentoturmatutkinnan opit -kirja painossa

Keskiviikko 23.10.2019 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Super_Constellation_720x405.jpg

Lockheed Super Constellation laskussa (laskusiivekkeet avattuna). Kuva: Kogo via Wikimedia Commons.

Onnistunut projekti -kirjasarjan toinen osa, Lentoturmatutkinnan opit -kirja meni maanantaina 21.10.2019 painoon suunnitelmien mukaisesti ja julkistetaan Teknologia19-messuilla TIVIA Stagella keskiviikkona 6.11.2019 klo 9.30 alkavassa ohjelma-osuudessa. Juotuani ansaitut pullakahvit siirryin seuraavan kirjaprojektin pariin.

Tuon Lentoturmatutkinnan opit -kirjan kirjoittaminen on antanut minulle oikeuden katsella työtehtäviin liittyen National Geographicsin Lentoturmatutkinta-sarjaa, josta olenkin ammentanut monta ideaa kirjaan. Lisäksi sarja on helpottanut lähteiden (sopivien lento-onnettomuuksien) löytämistä.

Sarjassa on kuitenkin muutamia huvittavia piirteitä. Vaikka automaattitarkennuksella olevia kameroita on ollut vasta parikymmentä vuotta, tarkennusta ei tarvita sarjan dramatisoinneissa näissä vanhemmissakaan 1950-1980-luvun onnettomuuksien dokumentoinneissa! Myös hämärä valaistus riittää ilman salamaa tavalla, joka panee esimerkiksi lentokoneiden ohjaamoja töikseen kuvanneen kadehtimaan.

Lisäksi hämmentää monessa dramatisoinnissa mukana ollut kaunis lentoemäntä, joka siis on kuollut moneen kertaan... Nämä tämmöiset ovat enemmänkin huvittavia juttuja, mutta raivostuttava asia on suomentajan käyttämät termit. Suomentajan suosikkisanoihin kuuluu siiveke, joka on siiven kärkiosaan sijoitettu ohjausväline, jonka ansiosta koneelle saadaan kulmamuutos koneen pituusakselin suhteen. Lisäksi siivekket (ailerons) toimivat siten, että vasemman siivekkeen noustessa oikea laskee. Mitä silloin tarkoittaa siivekkeiden ottaminen ulos?

Siivekkeiden ottaminen ulos liittyy laskusiivekkeisiin (flaps). Niillä lisätään siiven nostovoimaa hitailla nopeuksilla, joten niitä käytetään laskuissa ja myös lentoonlähdöissä. Siiven etureunassa on myös etureunasolakkoja tai solasiivekkeitä (slats), joilla on myös nostovoimaa hitaassa lennossa lisäävä vaikutus. Pelkkää siiveke-termiä käyttäen suomentaja siis viittaa mihinkä tahansa siivekkeeseen, mutta osuu noihin varsinaisiin siivekkeisiin, jolloin syntyy väärinymmärrys.

Lisäksi suomentaja löytää siivekkeitä sieltä, missä niitä ei ole. Lockheed Super Constellation -koneen pyrstössä on kuulemma kolme pystysiivekettä, joilla hän tarkoittaa kolmea sivuvakautinta (sivuvakaajan ja -peräsimen yhdistelmää). Eräästä koneesta hän löysi pystysiiven, jonka merkitystä voin vain arvailla. Ehkä siipisalko koneen rungon sisällä muodostaa tuon pystysiiveksi kutsutun lentokoneen osan.

Eräässä jaksossa kiireellä lentoonlähtöä tekevät ohjaajat kytkivät lentokoneen akkuihin virran. Hei haloo! Virta on akuissa valmiiksi. He kytkivät akut lentokoneen sähköjärjestelmään, käytännössä siis kytkivät ohjaamojärjestelmiin virran. En tiedä itkeäkö vai nauraa.

Terminologia-asiat ovat tärkeitä projektityössä. Pitää tietää yksikäsitteisesti, mitä toinen ihminen jollain tarkoittaa, jotta seuraavat toimenpiteet olisivat oikeita. Sanastot ovat osin organisaatiokohtaisia ja siten sanastotyö on väkisin osa projektityötä. Suuremmassa kuvassa terminologia-asiat kuuluvat kokonaisarkkitehtuurin ylemmille tasoille.

Julkistan kirjani keskiviikkona 6.11.2019 klo 11.30 Teknologia19-messujen TIVIA Stagelta. Kannattaa tulla kuulemaan, osallistuminen on veloituksetonta: https://teknologia.messukeskus.com. Kirjaa voi tilata myös ennakkoon. Lue lisää tai tilaa kirja: https://www.ketteratkirjat.fi/kirjat/38351

Avainsanat: lento-onnettomuudet, lentoturma, tutkinta, projektitoiminta, oppiminen

Onnistunut Projekti osa TIVIA Stagen ohjelmaa Teknologia19-messuilla 6.11.2019

Keskiviikko 16.10.2019 - Reino Myllymäki

teknologia19_olemme_mukana_798x120.jpg

Onnistunut Projekti 2019 -tapahtumaa kaavailtiin vuonna 2018 järjestettäväksi tammi-helmikuussa 2019, mutta sitten tapahtui muutos.

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry oli sopinut toukokuussa 2018 Suomen Messujen kanssa siitä, että TIVIA järjestää Teknologia19-messujen ICT-osuuden ohjelman. Aikaisemmilla Teknologia-messuilla ei tätä ICT-osuutta ollut ollutkaan, joten kyseessä oli eräänlainen päänavaus.

Ensimmäinen palaveri järjestettiin 23.11.2018 Messukeskuksessa. Koska TIVIAn toiminnanjohtaja oli juuri irtisanoutunut, eikä siis olisi tulevia messuja enää järjestämässä, päätettiin, että palaveriin osallistuu myös yksi hallituksen jäsen. Koska muut olivat estyneitä, minä lupauduin. Toiminnanjohtajan esteiden vuoksi olin lopulta yksin edustamassa TIVIAa.

En muista enää tarkkaan, missä vaiheessa päätin ottaa vastuun messujen ICT-osuuden koordinoinnista. Mutta tosiasiat olivat hyvin selvillä: uuden toiminnanjohtajan rekrytointi ei ollut vielä edes alkanut, itsellä oli alkamassa neljäs ja viimeinen vuosi TIVIAn hallituksessa; lisäksi olin TIVIAn vaikuttamistoimikunnaksi muuttumassa olevan tietoyhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja. Totesin talvisodan hengen mukaisesti, että kuka tämän tekee, jos en minä?

Ottaessani vastuun messujen ICT-osuuden koordinoinnista kerroin myös, että messujen ohjelman kokoonjuoksemisen ei tarvinnut olla uuden toimitusjohtajan ensimmäinen työ, vaan olin valmis hoitamaan tehtävää loppuun saakka. Lisäksi päätin johdonmukaisesti jatkaa sitä ajattelutapaa, jota olin kannattanut aikaisemminkin: liitto on yhdistyksiä varten eikä päin vastoin!

Kolme messupäivää, jotka katkaisee keskipäivän key note. Siitä tuli luontevasti kuusi osuutta kuudelle yhdistykselle. TIVIAn teemayhdistyksistä valikoituivat ohjelman järjestäjiksi luontevasti IT-kouluttajat ry, ICT Leaders Finland ry, Tietoturva ry ja Sytyke ry. Keskiviikon aamupäivään laitoin likoon omistamani Onnistunut Projekti -brandin ja ideointiyhteistyökumppaniksi saimme Onnistunut Projekti -tapahtumissa aiemminkin yhteistyökumppanina olleen Projektiyhdistys ry:n, jonka jäsen olen - ja myös TIVIA on.

Maanantain aamupäivän jätin alunperin henkireiäksi TIVIAlle, mutta luontevaksi ohjelman järjestäjäksi ilmoittautui sitten pääkaupunkiseudun alueellinen jäsenyhdistys MiitIT ry.

Ohjelman kokoonsaaminen ei ollut helppo juttu. TIVIAn jäsenyhdistykset olivat tietenkin tehneet jo toimintasuunnitelmansa vuodelle 2019, joten messuista oli tulossa "ylimääräinen juttu". Tarkoitus oli saada ohjelma pääpiirteissään valmiiksi ennen kesälomia ja halusin myös näyttää esimerkkiä. Keskiviikon 6.11. aamupäivän ohjelma valmistuikin ensimmäisenä, sitten saman päivän iltapäivä, tiistain iltapäivä ja niin edelleen.

Laitoin itseni likoon myös toisella tavalla. Päätin, että kaksi kirjaani julkistettaisiin messuilla. No, uuden teknologian käyttöönotto -teemainen kirjani, johon olin saanut Suomen Tietokirjailijat ry:n apurahankin - ei lähtenyt syntymään, mutta lento-onnettomuustutkinnan oppeihin perustuva kirja lähti. Kirja oli kirjoitettu jo enemmän kuin puoliksi, kun tajusin sijoittaa sen kakkososaksi vuonna 2011 ilmestyneelle Onnistunut projekti -kirjalle. Siitä tuli siis Onnistunut projekti. Osa 2: Lentoturmatutkinnan opit.

Tässä taustaa sille, mitä vajaan vuoden aikana on tapahtunut ja miksi Onnistunut Projekti -verkkosivut päivitettiin vasta myöhään. On ollut niin paljon puuhaa asian ympärillä, että kaikkeen en ole revennyt. Vieläkin on kirjan sekä tapahtuman kanssa tekemistä.

Tervetuloa Teknologia19-messuille erityisesti keskiviikkona 6.11.2019, jolloin on mielenkiintoista ohjelmaa tarjolla aamusta myöhäiseen iltaan saakka. Ja mikäli TIVIA Stagen ohjelma ei sytytä, mielenkiintoista ohjelmaa löytyy kolmelta muulta lavalta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu vieraaksi, osallistuminen on ilmaista!

Avainsanat: onnistunut projekti, teknologia19, TIVIA, TIVIA Stage, Miitit, IT-kouluttajat, Projektiyhdistys, ILF, Sytyke, Tietoturva