Blogi

Kohti onnistunutta kehitysprojektia, osa 16: Se kaikkein vaikein taitolentoliike

Maanantai 17.12.2018 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

9789527044322.jpgSuomen kokeneimpiin lentäjiin kuuluva Lento-onnettomuudet lentoturvallisuuden kehittäjinä -kirjan kirjoittaja Jari Rinne on on leikkisästi arvuutellut, mikä on lentäjälle kaikkein vaikein taitolentoliike.

Se on kuulemma U-käännös. Lentoonlähdön jälkeen paluu lähtöpaikkaan. Lennon keskeyttäminen.

Sama pätee projektitoimintaan. Keskeytetty projekti on The Standish Groupinkin mukaan epäonnistunut projekti ja epäonnistuminen on se mitä projektihenkilöstö eniten pelkää.

En tiedä mistä johtuu - geeneistä, kotikasvatuksesta vai muista ympäristötekijöistä - mutta pelkäämme epäonnistumista välillä niin paljon, että onnistumiselle ei jää paljoa tilaa.

Joillakin on sellainen käsitys, että ongelmat poistuvat kunhan projekti saadaan käyntiin tai lentokone ilmaan. Ja kun projekti on saatu käyntiin, sitä ei parane keskeyttää, koska hankkeeseen on laitettu niin ja niin paljon rahaa. Vaikka projekti menisi kohti täydellistä tuhoa, yritetään hukattuja rahoja pelastaa heittämällä hyvää rahaa huonon perään.

Itse olen purkanut tuota problematiikkaa jo loppuunmyydyssä Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? -kirjassa Business Caseen kuuluvan hyöty-kustannusanalyysin kautta, tässä se tiivistettynä:

  • Tutkitaan, ylittävätkö hyödyt projektin kokonaiskustannukset siinä tapauksessa, että projektia jatketaan. Jos ei,
  • tutkitaan, ylittävätkö hyödyt projektin jäljellä olevat kustannukset siinä tapauksessa, että projektia jatketaan.

Jos ensimmäinen ehto täyttyy, hyvä. Jos jälkimmäinen täyttyy, projektia kannattaa jatkaa, jos lopputulos on organisaatiolle kriittisen tärkeä. Jos jälkimmäinen ei täyty, projekti on keskeytettävä heti. Sen lisäksi, että menneet rahat katsotaan kokonaan hukkaan joutuneiksi, tappiot ovat kasvamassa uudenkin rahoituksen myötä. Parasta on silloin lopettaa koko juttu ja alkaa miettiä paremmin tuottavia projekteja rahoille.

Tämän kirjoituksen myötä kirjoittaja toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Vieläkin Parempaa Uutta Vuotta 2019! Kirjoitussarja jatkuu vuoden 2019 puolella.

Kirjoittaja, tietokirjailija ja tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki, on tutkinut tietojärjestelmäprojektien onnistumista vuodesta 2009 ja julkaissut aiheesta kaksi kirjaa. Hän on myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n hallituksen jäsen ja tietoyhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja. Tämä blogikirjoitus julkaistaan myös hänen verkkosivuillaan www.tuottavaksi.fi/blogi.html.

Avainsanat: onnistunut projekti, johtaminen, kehitystyö, digitalisaatio, projektityö, cockpit resource management, CRM

Kohti onnistunutta kehitysprojektia, osa 15: Tarkistuslistat

Maanantai 10.12.2018 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Kävin kolmisen vuotta sitten kaksikin kertaa polvileikkauksessa. Operaatiossa leikattiin tähystyksellä vasemman polven nivelkierukkaa. Operaation mennessä minulta varmistettiin moneen kertaan, että kysymyksessä oli nimenomaan vasen polvi. Siihen piirrettiin tussilla jopa nuoli. Kysyinkin sitten henkilöltä, joka saattoi minut leikkaussaliin, että kuinka monesti he olivat leikanneet väärän polven. Kuulemma sellaista ei ollut hänen 25-vuotisella urallaan tapahtunut kertaakaan.

Itse leikkaussalissa käytiin läpi tarkistuslista. Se ei ollut kovin pitkä ja kysymyksiin vastattiin nopeasti. Mutta tarkistuslista ainakin käytiin läpi.

9789527044322.jpgLentokonetyyppikohtaiset tarkistuslistat ovat lentämisen nykypäivää, oli kyseessä sitten pienkoneet, matkustajakoneet tai sotilaskoneet. Jokainen lentäjä tietää, että lentoturvallisuuden toteutuminen on kiinni siitä, että yhdessä sen vaarallisimmista vaiheista, lentoonlähdössä, kaikki on kunnossa.

Eräässä lento-onnettomuudessa kauan sitten kävi niin, että lentokone ei yksinkertaisesti noussut ilmaan. Jostain syystä lähtökiitoa ei keskeytetty ajoissa, jolloin kone ajoi kentän päädystä läpi ja osui kaasunjakeluasemaan (!) pahoin seurauksin. Ihme kyllä, muutamat matkustajat selvisivät hengissä.

Koneen jäänteitä tutkittaessa selvisi, että laskusiivekkeet olivat olleet sisällä, vaikka niiden pitäisi olla ulkona riittävän nostovoiman saamiseksi lentoonlähdössä. Ohjaamon äänitallentimesta selvisi, että tarkistuslistan läpikäynnin aikana ohjaamossa kävi lentoemäntä juttelemassa illan ohjelmasta. Kun häiriön jälkeen tarkistuslistan läpikäynti jatkui, yksi kohta jäi välistä. Laskusiivekkeet.

Ohjaamossa oli myös järjestelmä, joka varoitti siitä, että laskusiivekkeet olivat sisällä. Äänimerkkiä ihmeteltiin, mutta sen merkitystä ei tajuttu, jolloin korjaavat toimenpiteet jäivät tekemättä. Oli niin kiire ilmaan, että jäi varmistamatta, että ilmaannousu onnistuu.

Olen itse kehitellyt kehityshankkeita varten tarkistuslistoja. Yksi niistä on jopa otettu Projecttop-ohjelmistoon mukaan. Mutta kehityshankkeita on kovin erilaisia - niinkuin lentokoneitakin - joten yleistä "patenttiratkaisua" on vaikea tehdä. Jokaisen projektin kannattaisi tehdä itselleen tarkistuslista, jossa varmistettaisiin projektien menestystekijöiden olemassaolo vaikka joka viikko.

Jos omaa tarkistuslistaa ei ole, kannattaa turvautua ulkopuolisiin konsultteihin ja heidän tarkistuslistoihinsa, kokemuksiinsa ja ulkopuoliseen näkemykseensä.

Kirjoittaja, tietokirjailija ja tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki, on tutkinut tietojärjestelmäprojektien onnistumista vuodesta 2009 ja julkaissut aiheesta kaksi kirjaa. Hän on myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n hallituksen jäsen ja tietoyhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja. Tämä blogikirjoitus julkaistaan myös hänen verkkosivuillaan www.tuottavaksi.fi/blogi.html.

Avainsanat: onnistunut projekti, johtaminen, kehitystyö, digitalisaatio, projektityö, cockpit resource management, CRM

Kohti onnistunutta kehitysprojektia, osa 14: Terminologia

Maanantai 3.12.2018 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

9789527044322.jpgViikko sitten julkaistussa blogikirjoituksessa kerroin tuhoisan, Teneriffalla 27.3.1977 tapahtuneen lento-onnettomuuden opiksi otettavista asioista ja tänään jatkan saman onnettomuuden tiimoilta.

Tuota 583 ihmishenkeä vaatinutta lento-onnettomuutta tutkittaessa huomattiin ongelmia viestinnässä. Käytettiin epävirallisia ilmaisuja, jolloin syntyi väärinkäsityksiä. Lentoliikenteessä, joka on kansainvälistä toimintaa, yksikäsitteisten fraasien käyttäminen on tärkeää varsinkin, kun kaikkien englanninkielen taito ei ole korkealla tasolla.

Edellisessä kirjoituksessa kerroin tapauksesta, jossa huomasin keskustelijoiden päässeen kuviteltuun yhteisymmärrykseen, koska he puhuivat eri asioista. Se on täysin mahdollista, koska samalla termillä voidaan useinkin tarkoittaa useita asioita, ellei terminologiaa ole määritelty.

Esimerkkejä tulee vastaan joka päivä. Mieleeni on jäänyt, kuinka oikoradan suunnitteluvaiheessa käytettiin sanontaa "tontti, jolla sijaitsee kiinteistö", jolla tarkoitettiin "kiinteistöä, jolla sijaitsee rakennus". Kiinteistöihmisillä on kiinteistö-sanalle eri merkitys kuin maankäyttöihmisillä.

Terveyskeskuksessa oli eräässä ovessa lappu, jossa kirjoitettiin "vaippatilauksien vastaanottamisesta". Kontekstistä päättelin, että kysymys oli terminologiavirheestä ja tekstillä tarkoitettiin tilattujen vaippaerien toimitusten vastaanottamisesta. Tilaus ja toimitus samoinkuin tarjous ja tarjouspyyntö menevät usein sekaisin. Esimerkiksi tietojärjestelmää rakennettaessa tällaisten termien sisällön tulee kuitenkin olla yksiselitteinen.

Yhteinen terminologia parantaa projektien onnistumisen todennäköisyyttä sekä substanssi- että projektiterminologian osalta. Projektitoiminnan osalta yhteinen terminologia on helpompi saavuttaa, substanssin (vaikkapa tietyn toimialan liiketoiminta) osalta tilanne vaihtelee.

Pidän terminologiaa tärkeänä. Se on osa organisaation kokonaisarkkitehtuuria. Yhteistä terminologiaa on hyvä määritellä, testata ja jalkauttaa projektien yhteydessä ja muutenkin. Mutta erillisten sanasto- eli terminologiaprojektien ennuste on huono. Ne hyvin helposti keskeytetään turhaan resursseja vievänä "hömpötyksenä".

Kirjoittaja, tietokirjailija ja tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki, on tutkinut tietojärjestelmäprojektien onnistumista vuodesta 2009 ja julkaissut aiheesta kaksi kirjaa. Hän on myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n hallituksen jäsen ja tietoyhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja. Tämä blogikirjoitus julkaistaan myös hänen verkkosivuillaan www.tuottavaksi.fi/blogi.html.

Avainsanat: onnistunut projekti, johtaminen, kehitystyö, digitalisaatio, projektityö, cockpit resource management, CRM