Blogi

Kaikki muuttuu - muuttuuko sittenkään?

Share |

Torstai 17.12.2015 - Reino Myllymäki, CxO Professional Oy


Kuulun digikuvauksen pioneereihin. Sain käyttööni Kodak-merkkisen digikameran maaliskuussa 1996. Luulin, että digikamera muuttaa kuvauksen pelisäännöt perusteellisesti.

Monissa suhteissa muuttikin. Mutta ei kaikissa: Liikkuvaa kohdetta kuvattaessa suljinnopeus määrää edelleen, kuinka paljon kohde ehtii liikkua valotuksen aikana. Valon määrä ja aukko määräävät edelleen suljinnopeuden. Herkkyyttä voi säätää mutta ISO-luvun nostaminen huonontaa syntyvän kuvan laatua. Ja niin edelleen.

Digitalisaation yhteydessä kuvittelemme helposti käynnissä olevan murroksen muuttavan tietotekniikan hyväksikäytön pelisääntöjä. Kyllä jotkut asiat muuttuvat ja joidenkin asioiden pitääkin muuttua, jotta hyödyt saadaan ulosmitattua.

Aion kuitenkin keskittyä muutamaan asiaan, jotka eivät todennäköisesti muutu.

Projekti

Kari Leppälä kirjassaan Projektitoiminnan musta kirja muistuttaa, että projekti on ylivoimainen tapa kerätä voimat yhteisen tavoitteen taakse. Digitalisaation lupaamat hyödyt eivät toteudu, jos uusien toimintatapojen kehittämisestä tulee koordinoimatonta puuhastelua. Projekteja tarvitaan edelleen ja niin tarvitaan projektien hallintaa, projektityötä sekä yhtä hyvin projektien ja projektisalkkujen johtamista.

On kuitenkin nähtävissä, että perinteistä projektitoiminnan raskassoutuisia ohjesääntöjä ei kaivata pieniin, esimerkiksi alle päivän mittaisiin kehitysponnisteluihin. Tällaiset kehitysponnistukset ovat mahdollisia esimerkiksi verkkosivujen ja niihin verrattavien ympäristöjen kehittämisessä. Niihin sopivat paremmin toimintatavat, jotka ovat tuttuja ketteristä menetelmistä.

Projektityö siis kunniaan! Ei ole mitenkään itsestään selvää, että projektitoiminnan pelisäännöt olisivat organisaatioissa tuttuja, jos organisaatio on pikemminkin prosessipohjainen.

Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuria pidetään kehittämisen selkärankana. Sitä se onkin, varsinkin jos se sisältää myös (liike)toiminta-arkkitehtuurin ja jos kokonaisarkkitehtuuri on johdettu strategiasta.

Erilaisten pilvipalvelujen lisääntyminen osana yritysten kokonaisarkkitehtuuria hankaloittaa tuon arkkitehtuurin hallintaa. Palaamme kuitenkin tutun spagettikoodin ja point-to-point-integraatioiden tapaiseen maailmaan, jos emme kykene hahmottamaan, mitä kukin sovellus tekee ja missä mitäkin tietoa hallitaan ja käytetään.

Systeemityö

Oi, mikä sanahirviö! Dinosaurus! Näin voi tuntua. Mutta tietorakenteista liikkeelle lähtevä systeemityö on kuitenkin se perusta, jolla sovelluskehitys nojaa - kokonasiarkkitehtuurin ohella - ja joka tuottaa ylläpidettäviä ja kehitettäviä ympäristöjä, tehdään sitten kehitystyötä ketterillä menetelmillä tai muuten.

Strategia

Strategia mielletään usein organisaation energian lähteeksi ja joksikin, joka muuttaa organisaation tekemistä. Väärin! Strategiassa ei ole yhtään energiaa. Se ei tee itsekseen mitään, ellei sitä, että strategiadokumentti vaakasuoraan asentoon unohdettuna kerää pöylä, pidetä tekemisenä.

Strategia kertoo, millä kehitysponnisteluilla aiotaan jossakin aikajaksossa päästä nykytilasta tavoitetilaan. Siksi pitää olla määritettynä eri asioiden tavoitetila vuonna 20XX. Nykytilaa tarvitaan kehitysponnistelujen suuruuden arviointiin. Eli: riittääkö rahkeet. Tavoitetilaan pääsemiseen tarvittavat ponnistelut - kehitysprojektit - ovat itse asiassa se strategian ydin. Niillä tavoite saavutetaan, ei tavoitteenasetannalla tai tavoitteiden kuuluttamisella turuilla ja toreilla.

Murros tuo meille lisää liikkuvia osia, ehkäpä kuitenkin vain väliaikaisesti. Monissa firmoissa on erikseen liiketoimintastrategia ja IT-strategia, jotka yleensä jollakin tavalla kohtaavat. Digitalisaatio ei välttämättä istu suoraan kummankaan pääaiheeksi. IT-strategiassa on paljon muutakin kuin liiketoiminnan digitalisaatiota - kuten IT-johtamiseen, -palveluihin ja -organisointiin liittyvää asiaa. Kun digistrategia tuntuu turhan juhlavalta ja raskaalta termiltä jo ennestään strategioita vilisevään ympäristöön, saattaisi Vesa Ilmarisen ja Kai Koskelan Digitalisaatio-kirjassaan lanseeraama termi digiagenda olla paikallaan.

Digiagenda on kuitenkin väliaikainen käsite, sillä toiveissa on, että digitaalisaatioasiat siirtyvät liiketoimintastrategiaan, josta tulee yritysten ainoa strategia. Siinä yhdistyisi liiketoimintastrategian, IT-strategian ja digiagendan terävin kärki. Sen tukena olisi kokonaisarkkitehtuuri sekä erilaisia suunnitelmia ja linjauksia, joilla ei kuitenkaan olisi strategian asemaa.

Oikeastaan tuntuu hassulta tämänhetkinen kaksitahoinen tilanne: liiketoimintastrategia ja IT-strategia.

Summa summarum: muutoksen vuolaassa virrassa kannattaa pitää kiinni asioista, jotka pysyvät. Kaikki ei muutu vaikka moni asia muuttuisikin.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Professional Oy:n blogissa 17.12.2015.

Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, muutos, projekti, kokonaisarkkitehtuuri, strategia, systeemi