Blogi

Kumpaan suuntaan käy tiesi, kilpailukyky?

Share |

Maanantai 11.5.2015 - Reino Myllymäki, CxO Professional Oy


Sen jälkeen, kun kirjoitimme kirjat Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? ja Onnistunut tietojärjestelmäprojekti vuosina 2010-2011, on saattanut tuntua siltä, että jäimme lepäämään laakereillemme tietojärjestelmäprojektien onnistumisen suhteen. Näin ei ole onneksi laita.

Jatkoimme tarinoiden keräämistä sekä epäonnistuneista että onnistuneista tietojärjestelmäprojekteista. Samalla huomasimme, että epäonnistumisen juurisyy saattaa olla projektin ulkopuolella. Kiinnitimme huomiota erityisesti vuosina 2013-2014 muutosjohtamiseen ja kesästä 2014 alkaen mm. liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyöhön tietotekniikan mahdollistamien toimintatapamuutosten aikaansaamiseksi.

Olemme edelleen sitä mieltä, että projektin valmisteluvaihe on kehitysprojektin onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Olemme tekemässä omaan Kehityshankemalliimme suuria muutoksia, jotka koskevat erityisesti valmisteluvaihetta.

Monien epäonnistumisten syynä on valmisohjelmistojen raju räätälöinti. Panorama Consulting Solutionsin 2014 ERP Reportin mukaan 60 %:a ERPeistä räätälöidään vähintään 11 % koodista, 25 %:ssa peräti yli 26 % koodista on puukotettu. Käyttöönotto saattaa vielä onnistua mutta entä ylläpito ja kehittäminen pitkässä juoksussa?

Ilmiö on sama kuin autokaupassa, kun halutaan hyvä ja halpa. Tässä tapauksessa halutaan siis valmisohjelmiston ja sovelluskehityksen hyvät puolet. Joskus voi olla niin, että ne saadaankin. Joskus taas voi käydä niin, että saadaan vain ne huonot puolet. Oikea ratkaisu on sama kuin autokauppiaankin ehdotus asiakkaan tarpeeseen: "Hyvä ja halpa? Laitetaanko kaksi autoa?"

Kun päätetään, että liiketoiminnan ongelma ratkaistaan tietojärjestelmällä, on valittavana kaksi vaihtoehtoista tietä: valmisohjelmiston käyttöönotto tai sovelluskehitys. Näitä teitä ei pidä sekoittaa keskenään.

Jos lähdetään valmisohjelmistojen tielle, lähtökohtaisesti hyväksytään suurin osa järjestelmän tarjoamista toimintatavoista ja prosesseista. Muutosjohtaminen kohdistuu silloin organisaation johtamiseen uuden tietojärjestelmän tarjoamiin prosesseihin. Muutosjohtamista ei korvata räätälöinnillä, vaan räätälöintiä käytetään vain jos on pakko. Kilpailukykypotentiaali tällä tiellä on rajoitetumpi kuin toisella mutta silti mainitsemisen arvoinen: kilpailukykyä syntyy huonommin toimiviin yrityksiin verrattuna.

Jos taas lähedetään sovelluskehityksen tielle, lähtökohtana tavoiteltavien toimintatapojen ja prosessien kuvaus. Se saattaa olla valtava urakka, jos tavoitteena on saada tehokkaat prosessit. Joka ainoa vanha prosessi on kyseenalaistettava, koska ei ole mitään mieltä investoida huonoihin toimintatapoihin ja prosesseihin vain siksi, että ne ovat yrityksen vanhoja. Muutosjohtamisen kohdistuu silloin organisaation johtamiseen uusiin määriteltyihin prosesseihin. Kilpailukykypotentiaali on tällä tiellä suurempi mutta suuremmat ovat riskitkin.

Oli valittu tie kumpi tahansa, aluksi kannattaa pohtia ankarasti sitä, mistä yrityksen kilpailukyky tulee. Jos se tulee jostain omaperäisistä toimintatavoista tai prosesseista, on pidettävä huolta siitä, että niitä ei menetetä valmisohjelmistoa valittaessa tai että ne saavat ansaitsemansa huomion sovelluskehityksessä uusia prosesseja määriteltäessä.

Esitin nämä ideat julkisesti ensimmäisen kerran 15.4.2015 CxO Academy Vantaan aamiaistapahtumassa ja toisen kerran 28.4.2015 Onnistunut Projekti 2015 -tapahtumassa. Sillä välillä olin kuuntelemassa muutamia puhujia ICTexpossa. Samat ideat on näköjään keksitty minusta riippumatta muuallakin.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Mentor Oy:n blogissa 6.5.2015.

Avainsanat: kehittäminen, kilpailukyky, tuottavuus, tietotekniikka, johtaminen, projektityö, tietotyö, ammattimentorointi